skip to Main Content

Näin NY Vuosi yrittäjänä opinnossa saadaan ideat liikkeelle

Ideointi voi olla NY Vuosi yrittäjänä -kurssin aluksi vaikeaa. Olen opettanut useamman vuoden kyseistä kurssia Etu-Töölön lukiossa ja todennut että ideointimetodeja riittää. Kun googlaa vaikkapa sanan “ideointimenetelmä”, tuutista tuuppaa käyttökelpoisia sivustoja täynnä menetelmävinkkejä enemmän kuin illassa on aikaa niiden lukemiseen.

Löytyy kuutta hattua, aivoriihtä, pakotettua ideointia ties mitä. Temppukokoelma on tarpeen ja sieltä on hyvä tehdä omalle opetusryhmälle sopivia poimintoja. NY Vuosi yrittäjänä -kurssilla alkuperäisen idean merkitys on silti usein pienempi kuin monesti luullaan. Myös huono idea voi osoittautua hyväksi.

Alle olen koonnut muutamia huomioita omilta Vuosi yrittäjänä -kursseiltani vuosien varrelta. Toivon, että niistä on iloa ja apua niille, jotka vasta aloittavat tämän kurssin parissa, sillä tämä on jotain aivan muuta, kuin lukiokurssit yleensä ja on ihan ok, että opettajallakin menee aikaa sisäänajoon. Itselläni meni ainakin. Koulut ovat erilaisia, joten alla oleva on täyttä mutua.

Etu-Töölön lukion DALLADDA NY oli mukana vuoden 2017 Uskalla Yrittää -finaalissa.

Opettajan ei pidä suunnitella liikaa

Opettajankoulutuksessa opettajien pitää palauttaa minuutintarkat tuntisuunnitelmat. Kai sitä jokin raami on hyvä olla, mutta varsinkin luovassa prosessissa opettajan liian tarkoista suunnitelmista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Monesti muutan alkuperäistä tuntisuunnitelmaa lennosta, kun huomaan, ettei kaikki menekään käsikirjoituksen mukaan tai saan mielestäni paremman idean. Se kannattaa lähes aina!

Älä vie liikaa tilaa

Tieto lisää tuskaa! Kurssin aluksi ei tarvitse tietää kaikkea koko vuodesta.  Opiskelijoiden on parempi puhua ja ideoida vapaasti toisten opiskelijoiden kanssa. Hyvä nyrkkisääntö on, että opettajan ei pitäisi olla yli 20% ajasta äänessä, ainakaan yhteisesti. Monesti on järkevämpää kiertää ryhmissä ja vastata suoraan opiskelijoiden tarpeisiin.

Kaikkien ei tarvitse rekisteröityä samanaikaisesti

Nopeat kannattaa päästää karkuun, heidän esimerkkinsä sparraa muita. Hitaampia kannattaa rauhoittaa ja muistuttaa, että nopeiten rekisteröity yritys ei usein ole paras. Hyvät hedelmät kypsyvät usein hitaasti. Monet parhaista yrityksistä syntyvät vasta sitten, kun tiimiä ei löydy ja päätä on hakattu seinään jo useamman kerran. Kun jäljellä olevilta on ideat ja motivaatio loppu, on opettajan tehtävä vetää pakasta joka tunti uusi ideointimenetelmä, ja sanoa, että olemme selvästi lähellä ratkaisua. Luovuttaa ei saa opettajakaan – se on epäyrittäjämäistä!

Paljon rahaa vai kiinnostava kokemus?

Yksi haluaa rahaa, toinen näyttävän CV:n. Jokaisen idean kohdalla jokaisen opiskelijan on hyvä kysyä itseltään, onko idea niin hyvä, että sitä haluaa ja jaksaa työstää koko vuoden. On ihan ok leipoa piparkakkuja tai valaa kynttilöitä jos pitää niistä. Myytyä ne luultavasti saa, mutta antaako vuosi sen mitä opiskelija tahtoo? Tiimillä kannattaa olla samantapaiset tavoitteet ja niistä on hyvä puhua etukäteen. Parhaat kaverit eivät aina ole paras tiimi.

Opettajan ei tarvitse pitää ideasta

Yritän aina hyväksyä lähes kaikki ideat, joita opiskelijat esittävät ja kerron sen myös heille. Rajana toki laki ja hyvät tavat. Vuosien varrella olen oppinut roppakaupalla nöyryyttä sen edessä, etten pysty ennakoimaan kuka menestyy. Hyvä tiimi voittaa huonon idean haasteet, mutta huono tiimi ei saa edes hyvästä ideasta mitään irti. Ideaa tärkeämpää on lopulta toteutus.

Ideoita saa ja pitää muuttaa

Ensin perustetaan ideaan perustuva yritys. Muutaman viikon kuluttua todetaan, ettei idea toimikaan. Sitten katsotaan mitä pitää muuttaa… Niin, tätä voisi kutsua vaikka prosessiksi – tai elämäksi. Niin oikeatkin yritykset toimivat. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa ja niin edelleen…

Epävarmalta vaikuttavasta ideasta voi kasvaa hyvä yritys

Tienaa tonneja myymällä keppihevosia tai leipää? Kukapa siihen olisi uskonut? Mutta niin vain on tehty Vuosi yrittäjänä-kurssilla. Kyse olikin vain tavasta tehdä asia paremmin kuin muut. Nykyajan sudenkuoppa opiskelijoille saattavat olla mobiilisovellukset, joita on kivaa ideoida. Mutta pystyykö tiimi rakentamaan ideansa toimivaksi sovellukseksi? Ilman koodaria? Alle vuodessa? Toistaiseksi harva on pystynyt, mutta mistäpä sen tietää. Toisaalta, jos idea ei toimi, voihan sitä muuttaa? Ehkä palvelu toimii myös ilman mobiilisovellusta? Opettajan on hyvä esittää kriittisiä kysymyksiä, mutta antaa opiskelijoiden päättää vastaukset.

Myös ssbl.co NY edusti Etu-Töölöä Uskalla Yrittää -finaalissa.

Joskus eniten oppii se, joka tienaa vähiten

Lukioikäisenä olin itsekin viisaimmillani. Tiesin kaiken enkä neuvoja kaivannut. Sittemmin olen hieman tyhmiintynyt ja nykyään usein epäilen, etten ymmärrä mistään mitään. Vuosi yrittäjänä-kurssilla kaikki eivät aina opi kovin hyviksi yrittäjiksi. Mutta hyvä opetus voi olla sekin, että jos ei itse panosta mitään, ei myöskään saavuta mitään? Tai jos ei kuuntele ketään eikä ole valmis muuttamaan mitään, siitä ei usein hyvää seuraa? Ainakin tulee halvemmaksi oppia se Vuosi yrittäjänä-kurssilla, kuin oikeassa elämässä yrittäjänä.

Digitalisaatio auttaa

Vieras opetusryhmä ja pitäisi esitellä itseä ja kiinnostuksen kohteita tiimien löytämiseksi? Vähemmästäkin menee vatsa sekaisin. Ainakaan ei muista mitä muut sanoivat. Joskus on helpompi jakaa asiakirjoja kuin esitellä itseään ja ideoitaan ääneen. Olemme tehneet Google Drivessa mainoksia ja haastatteluja kurssilaisista, jakaneet ideoita ja pyytäneet toisia opiskelijoita merkitsemään asiakirjoihin mistä ideoista pitivät. Classroom auttaa pitämään kurssin kasassa ja syntyneet materiaalit tallessa.

Tärkeintä on pitää hauskaa yhdessä

Rennossa ilmapiirissä luovuus kukkii. Yrittäjyyteen kuuluvat monet hankalatkin asiat, mutta varsinkin lukiossa pyrin karsimaan minimiin kaikenmaailman y-tunnus-kirjanpito-pankkiasiat-eikötääjolopu-jadajada-höpinän.  Lukiossa on ihan tarpeeksi teoriaa, tämä kurssi kannattaa tehdä mahdollisimman kädet savessa. Yrittäjyysopintojen soisi rinnastuvan enemmän taito- ja taideaineisiin ja vähemmän reaaliaineisiin, sillä yrityksen kannattavuutta ennustaa paremmin tekemisen meininki kuin kirjanpidon koukeroiden täydellinen hallinta.

Lopuksi jalo toive: Kunpa osaisin ja muistaisin noudattaa neuvojani itsekin 🙂

Jenni Korte
Yrittäjyysopettaja
Etu-Töölön lukio

Etu-Töölön lukiossa on yrittäjyyspainotus. Tutustu lisää täältä: bit.ly/tylynyrittajyys

jenni.korte@edu.hel.fi

Back To Top